Maisterijuhlat Helsingissä

Vietimme lauantaina tyttäreni Niinan Teologian maisteriksi valmistumisjuhlia Helsingissä. Juhlapaikkana toimi tyttäreni miehen toimisto, joka oli tyttäreni toimesta koristeltu illan pukukoodin  black & white mukaiseksi. Kaikki oli mietitty hyvin tarkkaan. Juhla alkoi klo 18 tyttäreni tervetuliaispuheella, jossa hän kiitti läheisiään kaikesta tuesta opiskelunsa aikana ja tietysti toivotti  kaikki vieraat tervetulleiksi juhlimaan.  Liikutuksen kyyneliltä eivät voineet vieraatkaan välttyä, äidistä puhumattakaan. Paikalla oli paljon tyttäreni ja hänen miehensä ystäviä ja tietysti myös sukulaisia.

Ruoka oli aasialaistyylistä ja erittäin maukasta. Helsinkiläinen pitopalvelu Hima & Sali oli ruokien valmistaja ja heidän tarmokkaat ja ammattitaitoiset tarjoilijansa hoitivat illan tarjoilut hillityn vähäeleisesti. Kahvipöytään oli isäntäpari hankkinut macaronseja ja suklaata. Kakku oli minun käsialaani. Tyttäreni halusi että kakun pohja on suklainen ja täytteenä oli rahkasta, kermasta, valkosuklaasta ja Daim rouheesta tehty mousse. Ruoka sai paljon kehuja vierailta, kuten myös kahvipöydän tarjoilut.

Ilta sujui mukavasti mielenkiintoisten keskustelujen merkeissä. Oli kiva tavata pitkästä aikaa monia tyttäreni ja vävyni  ystäviä. Tunnelma oli rento ja lämminhenkinen. Muunlaista tunnelmaa tuskin voi odottaakaan, kun tämä pari juhlat järjestää. Vieraat tuntuivat viihtyvän todella hyvin.
Pukukoodiin vielä mennäkseni, oli hienoa huomata, kuinka kaikki vieraat olivat ottaneet pukukoodin  huomioon pukeutumisessaan. Täytyy kyllä myöntää, että jos muun väristä pukeutumista, kuin mustaa tai valkoista, olisi jollain ollut, hän olisi kyllä todella erottunut joukosta.

Lämpimät kiitokset tyttärelleni ja vävylleni upeasti toteutetusta juhlasta ja mahtavista tarjoiluista. Tyttärelleni toivotan vielä tsemppiä pappisviran hakuun.

Syntymäpäiväkakkua

Pitkästä aikaa tein taas täytekakkua. Tein tämän kakun ihan kotiin syntymäpäiväkakuksi. Pohja on vaalea peruskakkupohja (löytyi pakastimesta). Täytteenä hiukan omenasosetta ja rahka-kermavaahto-valkosuklaa-vaniljasokeri-liivate-seos. Kostutin kakun taas vaniljamaidolla.

Kuorrutin kakun voi-sokeri-maito seoksella, jonka päälle laitoin valkoisen marsipaanin. Siniset koristeet reunassa ovat myös marsipaania. Ruusun tein sokerimassasta. Lumihiutalekoristeet ovat kaupassa myytäviä. Lopuksi suihkaus helmiäistä kakun pinnalle.

Katsaus vuoteen 2014

 Nyt on aika taas muistella viime vuotta. Millainen vuosi 2014 olikaan. Käydäänpä kurkistamassa.

 TAMMIKUU



Tammikuussa oli tietysti paljon leivontaa, mikä oli ihan mukavaa. Terveyden kanssa oli hieman ongelmia. Oikea polvi alkoi oireilla todella kovasti. Sitä kuvattiin ja tutkittiin. Yritettiin myös ottaa nestettä pois polvesta, siinä kovinkaan hyvin onnistuen. Nivelrikkohan siinä sitten todettiin. Onneksi kivut sitten alkoivat hellittää ja nyt niitä on vain satunnaisesti, hyvä niin. Terveysasioista vielä sen verran, että jouduin toisen kerran niskaleikkaukseen. Edellinen leikkaus oli tehty vajaa viisi vuotta sitten. Leikkaus meni niin hyvin, kun se minun tapauksessani on mahdollista. Leikkauksesta toipuminen ei sitten ihan mennytkään käsikirjoituksen mukaan, mutta siitäkin selvittiin. Parasta tammikuussa on poikani syntymäpäivä, niin ja olenhan minäkin syntynyt tammikuussa.


 HELMIKUU

 Helmikuu oli täynnä tapahtumia. Oli ystävän syntymäpäivät. Käytiin kuuntelemassa ystävien kanssa bluesia, paikallisessa pubissa. Ystävänpäivää vietettiin. Mutta suurin tapahtuma oli kyllä se, kun sain myönteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen. Olin siitä todella yllättynyt ja kiitollinenkin, koska en ollut enää kykenevä niskani takia työelämään. No, eiköhän sitä reilun neljänkymmenen vuoden työura olekin jo riittävän pitkä.

MAALISKUU

 Maaliskuussa tein taas kakkuja. Nyt oli kyseessä ystävän kahdelle lapsenlapselle ristiäiskakut. Olen kertonut teille, että osallistuin v. 2013 Koko Suomi leipoo kilpailuun. Olemme pitäneet yhteyttä kilpakumppaneideni kanssa ja niinpä meillä oli tapaaminen Helsingissä, yhden kilpailijan kotona. Ilta oli aivan mahtava. Juttelimme ja söimme herkkuja, joita meistä jokainen oli tuonut mukanaan illanviettoon. Upeeta on saada uusia ihmisiä elämäänsä. Olin tietysti Helsingissä myös yötä, tyttäreni ja hänen miehensä luona. Tuli siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

HUHTIKUU

Huhtikuussa tein taas kakkuja ja vähän erilaisia kuin aikaisemmin. Tyttäreni avustuksella toteutin koirakakun ja lisäksi tein elämäni ensimmäisen Hello Kitty-kakun, siinäkin kyllä tyttäreni avusti. Hän kun hallitsee tuon koristelun todella tarkasti. Vietettiin ystävän syntymäpäiviä. Kävimme taas kuuntelemassa bluesiakin paikallisessa pubissa. Musisointi kuului myös vappupirskeisiin, minkä järjestimme ystävillemme. Tarjoilu toteutettiin nyyttikesti meiningillä.  Meillä on niin mahtava ystäväporukka, jonka kanssa aika ei tule pitkäksi, musiikki ei taukoa ja nauraa saa itsensä kipeäksi. On onnellista omistaa noin ihania ystäviä. Ai niin, meinasin aivan unohtaa, teimmehän me laivaristeilynkin Turusta Tukholmaan. Hyvästä ruoasta nautimme ja tuliaisiakin toimme kotiin tietysti.


TOUKOKUU

Toukokuussa tietysti taas leivoin. Oli voileipäkakkuja ja täytekakkuja. Olen varmaan joskus kertonutkin mieheni ja minun yhteisestä musiikki harrastuksesta. Meitä pyydettiin vanhainkodin äitienpäiväjuhlaan esiintymään. Mieheni soitti kitaraa ja minä lauloin. Saimme kuuntelijoita mukaan myös yhteislauluihin. Hyvät kakkukahvit joimme esityksen jälkeen. Oma äitini on myös palvelutalossa, jossa kävimme myös esiintymässä. Vanhukset tykkäävät kovasti vanhoista lauluista ja osaavat laulaa niitä itsekkin. Yksi pitkäaikainen haaveenikin toteutui, kun poikani rakensi meille terassin.  Olen siitä niin mielissäni. Siitä tuli juuri sellainen kun halusinkin. On tuo poikani vaan taitava. Mikäs tuossa on kesällä istuskella ja kahvitella.


KESÄKUU

Kesäkuu oli taas erilaisten kakkujen kuukausi. Tein elämäni ensimmäisen Angry-birds-kakun ja muutaman muun erikoiskakun. Se on sellaista näpertämistä, mistä minä tykkään. Ystävämme soittaa eräässä bändissä ja heillä oli Suvisoitot, jonne meidätkin oli kutsuttu, yhteisten ystäviemme kanssa. Ilta oli aivan mahtava. Minuakin pyydettiin laulamaan ja miestäni soittamaan. Lauloin House of the rising sun- kappaleen, jota mielelläni esitän.  Tässä sitä taas ollaan, musiikki on todella tärkeä osa meidän elämäämme. En voisi elää päivääkään ilman musiikkia.


HEINÄKUU

 Heinäkuussa reissattiin. Meillä on ystäväpariskunta, joihin tutustuimme v. 2006 Thaimaassa. He asuvat Joensuussa. Olemme käyneet heillä muutaman kerran ja nyt oli suunniteltu reissu heidän kesämökilleen. Paikka oli aivan mahtava. Kävimme veneellä tutustumassa maisemiin. Nautimme mahtavasta vieraanvaraisuudesta ja ihanien ystävien seurasta. Heinäkuuta voisi sanoa oikeastaan ystävien kuukaudeksi, kun saimme vielä Marokossa asuvan lapsuudenystäväni meille yövieraaksi. Olemme olleet ystäviä reilut viisikymmentä vuotta. Tunnemme siis toisemme melko hyvin. Vuonna 2011 kävin lasteni ja vävyni kanssa Casablancassa, missä ystäväni perheineen asuu. Se oli ikimuistoinen matka. Saimme nauttia heidän seurastaan ja uskomattomasta vieraanvaraisuudesta. Tyttärelläni on syntymäpäivä heinäkuussa, joten senkin takia heinäkuu on minulle tärkeä kuukausi.


ELOKUU

Elokuussa tietysti taas leivoin kakkuja. Kävimme myös mieheni kanssa taas laulamassa vanhuksille. Bluesia kävimme kuuntelemassa Huuhkajavuorella. Siellä olikin melkoinen kattaus mahtavia artisteja. Oli Heikki Silvennoinen ja Pave Maijanen, Tuomari Nurmio sekä muita mahtavia bluesin taitajia. Meilläkin on bändi. Porukkaan kuuluu kaksi ystäväämme ja mieheni ja minä. Toinen ystävämme soittaa huuliharppua ja toinen kitaraa ja laulaa. Mieheni soittaa myös kitaraa ja minä perkussioita ja laulan. Kitaristiystävämme tuttava, pyysi meitä siirtolapuutarha mökilleen esiintymään. Ilta oli mahtava. Nautimme hyvistä tarjoiluista ja vastaanottavaisesta yleisöstä. On ihana soittaa ja laulaa, kun kuuntelijat ovat täysillä mukana.

SYYSKUU

Syyskuussa olin ystävän luona yökylässä. Olemme tunteneet hänen kanssaan jo kauan. Meillä riittää aina juttua ja naurua. Nyt oli kyllä melkoista nauruterapiaa, jolla pärjää taas pitkään. Ystävät ovat elämän suola. Säilöntää harrastin myös. Omenoita tuli todella paljon. Niitä syötiin ja tein myös paljon omenasosetta. Omenapiirakoita unohtamatta. Hääpäivääkin vietimme mieheni kanssa. Jo 13 vuotta tuli täyteen. Mihin tämä aika oikein kuluu. Uskomatonta.

LOKAKUUSSA tilasimme lomamatkan Kap Verdelle tyttäreni kanssa. Oli ihana alkaa odottaa matkaa. Minulla on krooninen matkakuume. Jos olisi mahdollista, olisin aina jossakin matkoilla. Terassia juhlimme ystävien kanssa. On aina kiva kokoontua yhteen, meillä on aina niin hauskaa. Leivoinkin tietysti taas.

MARRASKUUSSA olimme tyttäreni kanssa lomamatkalla Kap Verdellä. Paikka oli todella ihana. Leppoisa ja aurinkoinen. Ihmiset ystävällisiä. Parasta mahdollista seuraa unohtamatta. Marraskuussa myös taas musisoitiin. Kävimme palvelutalossa missä äitini on, laulamassa. Silmäni kanssa tuli hieman ongelmia ja piti käydä silmäpoliklinikalla.

Joulukuussa leivoin paljon saaristolaisleipää ja vähän muutakin tietysti. Sain tyttäreni meille muutamaksi päiväksi, heidän pienen koiransa, Nooan kanssa. Tyttärelleni joulukuu oli hyvin merkityksellinen kuukausi. Hän valmistui Teologian maisteriksi, Helsingin yliopistosta. Olimme juhlavassa tilaisuudessa mukana. Olen erittäin ylpeä rakkaasta tyttärestäni. Musiikki kuului taas tähänkin kuukauteen, olimme esiintymässä kolehtikonsertissa kotikaupunkimme kirkossa. Bluesiakin kävimme taas kuuntelemassa. Joulu sujuikin sitten todella rauhallisesti. Hyvää ruokaa ja suklaata syöden. Vuodenvaihdekin sujui televisiota katsellen ja hyvillä juustoilla ja punaviinillä herkutellen.