Singapore, Singapore Zoo 16.5.-23.5.2018 Osa 3

Palataanpa taas Singaporeen ja sen uskomattomaan eläintarhaan. Singapore Zoo on perustettu jo vuonna 1973. Puisto on rakennettu sademetsään, tekojärven rannalle ja sen pinta-ala on 26 hehtaaria. Siellä on 300 lajia nisäkkäitä, lintuja ja matelijoita. Kaikkiaan 2800 eläinyksilöä. Erikoisuutena valkoinen tiikeri eli Rewan tiikeri, joita on maailmassa vain 200 yksilöä.
Eläintarhan alue on todella suuri, mikä on tietysti eläinten kannalta ihanteellista. Kerrankin eläintarha, missä on ajateltu eläinten parasta ja mahdollistetaan niille niin suuri elintila kuin  vain on mahdollista.
Kierroksen alussa oli opaskartta, mistä voi katsoa mahdolliset reitit mitä haluaa kiertää. Alueella kulki myös avomallinen "bussi" johon mahtui useampikin ihminen. Sillä pääsi sellaisen matkan kun halusi ja sai jäädä pois silloin, kun näki jotakin mielenkiintoista mihin halusi tutustua paremmin.

Kierroksen alkupuolella oli upeita pelikaaneja. Pelikaani on todella iso lintu, pituutta sillä on n. 160 cm ja siipien väli on jopa 280 cm. Kun olimme olleet tyttären kanssa katsomassa näitä upeita lintuja ja jatkoimme matkaa kapeaa kävelytietä pitkin, puskasta käveli tien poikki reilun metrin mittainen varaani ja hetken päästä toinen. Pelästyimme melkoisesti. Silloin vasta tajusimme, että eläintarhassa on myös paljon vapaana kulkevia eläimiä ja niitä pitää tietysti myös varoa,  ettei ainakaan päälle astu.

Kaikenlaisille apinoille ja simpansseille oli rakennettu todella hulppeat asuinsijat. Oli ajateltu,  että näillä kädellisillä on mahdollisuus leikkiä ja kiipeillä niin paljon kuin suinkin on  mahdollista. Oli liaaneita, keinuja, paljon puita ja kaikkea mahdollista mikä viihdytti niin nuoria kuin vanhempiakin asukkaita. 

Huvittava sattuma tällä eläintarha kierroksella oli, kun kävellessämme kerroin tyttärelleni näkemästäni dokumentista, jossa kerrottiin nenäapinoista. Kerroin miltä ne näyttävät ja juuri silloin eteemme tuli tämä yllä oleva opastaulu, jossa kerrottin nenäapinoiden ruokinta ajoista. En ollut uskoa silmiäni, että näen nenäapinoita nyt oikeasti.
Nenäapinat ovat erittäin uhanlainen laji, jotka elävät Borneon saarella Indonesiassa.  Vanhemmalla uroksella on iso nenä, joka on jopa 10 cm pitkä ja se suorastaa lerputtaa alaspäin. Nuorilla on pieni nenä. Jostain ihmeen syystä en ottanut yhtään kuvaa näistä erikoisista apinoista ja ruoskinkin siitä syystä itseäni. Taisin vaan tuijottaa näitä erikoisia nenäapinoita niin ihmeissäni, että unohdin täysin kuvaamiseen. 

 Yksi uskomaton kädellisten laji on orankit eli ihmisapinasuku. Malajin kielellä orangutan eli metsän ihminen. Orankien alue oli valtavan suuri ja sinne oli myös rakennettu erilaisia aktiviteetteja, jotka viihdyttävät asukkaitaan. Aluetta pääsi kiertämään melkein ympäri ja orankit, varsinkin vilkkaat nuorukaiset, hyppivät yläpuolellamme ja roikkuivat liaaneilla milloin käsillään ja milloin jaloillaan. Humoristinen opastaulu kertoi, että vierailijat varoisivat mahdollista keltaista nestettä, jota saattaa valua niskaan liaaneissa roikkuvien nuorukaisten toimesta. Onneksi säästyimme tältä sateelta tyttäreni kanssa.

Näitä pieniä tarkkailijoita oli eräällä alueella. Uskoisin, että nämä ovat mangusteja tai sitten todella paljon niitä muistuttavia pieniä ja uteliaita otuksia.

 Tämänkään lajin nimeä en tiedä. Näillä oli todella pitkä häntä ja ne söivät koko ajan jotakin. Alue jossa nämä kädelliset asustivat oli myös hyvin eläinystävällinen.  Elintilaa oli runsaasti myös näillä pikku kavereilla.

Päivä jolloin kiertelimme Singapore Zoossa, oli todella kuuma, niinkuin ilmasto Singaporessa yleensä onkin. Leijonat nauttivat raukeina olostaan varjossa. Nämä mahtavat viidakon kuninkaat ja kuningattaret tietävät, että ei tarvitse hötkyillä vaan ottavat elämän rauhallisesti. Eläintarhassa kun ei tarvitse ruokaansakaan metsästää, vaan se tuodaan eteen niinkuin kuuluukin. Upeita eläimiä todellakin.  Todellisia viidakon valtiaita.

Sitten yksi erikoisuus maailmassa eli valkoinen tiikeri eli Rewan tiikeri. Valkoisella tiikerillä on valkoinen turkki raidoilla ja siniset silmät. Koko maailmassa on tällä hetkellä Rewan tiikereitä vain 200 yksilöä. Laji on siis erittäin harvinainen.
Oli mahtavaa seurata tämän pariskunnan kissamaisen kevyttä liikehdintää. Ei ikinä uskoisi, että noin valtavan kokoiset eläimet voivat liikkua niin kevyesti. 

Tätä pariskuntaa jäimme seuraamaankin pitkän tovin. Yhtäkkiä tämä uros meni uimaan vallihautaan, joka oli katselijoiden ja tiikereiden välissä. Olihan katselijoiden suojana myös aitakin, mutta jos tämä pariskunta olisi halunnut tulla tutustumaan katsojiinsa, niin se olisi käynyt melko helposti. Pieni jännitys momentti katselijoille, etten sanoisi.
Pariskunnan keskustelu eli karjunta nostatti varmaan monen katsojan karvat pystyyn. 
Mutta upeimpia eläimiä mitä olen eläissäni nähnyt. 

Näköjään joku turistikin on kuvaan ängennyt itsensä :). No, pitihän sitä taas ottaa perinteinen turistikuvakin. Tässä paikassa on taidettu ottaa kuva jos toinenkin.

Seepra on aina ollut minun mielestäni hyvin kiehtova eläin. Vaikka seepra muistuttaakin hyvin paljon hevosta, niin tuo väritys on jotain aivan uskomatonta ja niin kaunista.
Satuimme paikalle juuri kun niillä oli ruoka-aika. Kauniisti kerääntyivät ruoan ääreen ja nauttivat päivällistään.

Viimeisimpänä mutta ei todellakaan vähäisempänä on shakaalit. Shakaalista on varmaan jokaisella tietynlainen kuva ja ajatus. Shakaali on koiraeläinlaji ja myös erittäin vaarallinen. Se pystyy saalistamaan jopa antiloopin. Yleensähän shakaalit liikkuvat laumoissa ja syövät joko kuolleita eläimiä tai saalistavat isommalla porukalla.
Kun katselimme tyttäreni kanssa tätä laumaa, meni kyllä kylmän väreet läpi kehon. Niissä on todellakin jotain karmivan pelottavaa. Niiden ääntelykin oli niin erikoista, että vähin äänin siirryimme toisaalle.

Loppu yhteenvetona voin sanoa, että Singapore Zoo on upein eläintarha missä milloinkaan olen käynyt. Arvostan suuresti sitä, että kaikilla eläimillä on valtavasti tilaa ja virikkeitä. Useimmissa eläintarhoissa näin ei todellakaan ole. Silloin kun tyttäreni kanssa siellä vierailimme, paikalla oli paljon singaporelaisia koululaisryhmiä. Mutta koska alue on niin suuri, tilaa on riittävästi kaikille, eikä ruuhkia juuri syntynyt. 
Jos joskus matkustatte Singaporeen, niin menkää ihmeessä tutustumaan tähän huikeaan  paikkaan. Tulette taatusti ihastumaan siihen.