maanantai 16. tammikuuta 2017

Katsaus vuoteen 2016


TAMMIKUU:
- Tammikuussa on poikani ja minun syntymäpäivä. Koska minä täytin tasakymmenvuosia, halusin pitää lähisuvulle ja ystäville syntymäpäiväjuhlat. Nautimme herkullisesta salaattipöydästä lisukkeineen ja Mouhijärven Herkkujuustolan ihanista juustoista. Kahvipöydässä oli erilaisia kakkuja ja hyvin näyttivät maistuvan vieraille. Koska olemme musiikki ihmisiä, niin oli luonnollista, että juhlassa oli myös paljon musiikkia. Oma bändimme TRAP esiintyi ja toisena bändinä oli BLUE MARY. Musiikki jota soitettiin ja laulettiin, oli minun toiveistani toteutettu. Tanssilattiallakin oli oikein mukavasti porukkaa. Tammikuu oli siis juhla kuukausi.


HELMIKUU:
- Menin tapaamaan tytärtäni ja vävyäni  viikonlopuksi Helsinkiin. Viikonloppuun kuului teatteria, hyvää ruokaa ja mitä parhainta seuraa. Kun ihanat sukulaiset ja ystävät muistivat minua, matkakuumekroonikkoa,  rahalahjoilla syntymäpäivänäni, aloimme suunnittelemaan tyttäreni ja vävyni kanssa matkaa keväälle, johonkin minulle uuteen kohteeseen.  
Leivontaa kuului tietysti myös tähän kuukauteen.
- Musiikkia kävimme kuuntelemassa paikallisessa pubissa. 
 

MAALISKUU:
- Rakas ystäväni ja naapurini täytti vuosia. Häntä kävimme onnittelemassa.
- Osallistuin naistenmessuihin ja myin siellä erilaisia leivonnaisiani.
- Olimme mieheni kanssa esiintymässä  tilaisuudessa, jossa esitettiin Syntisen virsikirjan lauluja.
 - Kävimme paikallisessa pubissa taas kuuntelemassa elävää musiikkia.
- Kuukauden kohokohta oli, kun lähdimme tyttäreni ja vävyni kanssa Vietnamiin 25. päivä.
 

HUHTIKUU: 
-Loma Vietnamissa oli aivan huikea. Olimme ensimmäisen yön miljoonakaupunki Saigonissa, joka nykyiseltä nimeltään on Ho Chi Minh City. Aivan mieletön kaupunki. Sieltä jatkoimme Phan Thietin kaupungin kylään, nimeltä Mui Ne. Tämä rantakohde oli tosi ihana. Upeita maisemia, todella hyvää ruokaa ja ystävällisiä ihmisiä. Mitäpä enempää voisi lomaltaan odottaakkaan. Suosittelen kaikille jotka matkailevat, valitsemaan seuraavaksi lomakohteekseen Vietnamin.  Kotiin palasimme 6. päivä.
- Juhliakin riitti tälle kuukaudelle. Ystävämme ja bändimme jäsen täytti vuosia ja piti kotonaan pienet juhlat. Mieheni sisko vietti tasavuosijuhlia, joihin tietysti osallistuimme. Saimme jopa kunnian esiintyä vieraille. Mahtavat juhlat hyvän ruoan, tanssin ja juomien kera.


TOUKOKUU:
-Kuukauteen kuului melko paljon leivontaa. Tein muutaman äitienpäiväkakun ja muitakin leivonnaisia.
 - Kävimme mieheni kanssa laivaristeilyllä. Se on aina mukava irtautuminen arjesta. Pääsee syömään hyvää ruokaa, laulamaan karaokea ja muutenkin rentoutumaan.
- Lähdin myös Helsinkiin hoitamaan tyttären ja vävyn kahta pikku chihuahuaa. Mumin rakkaat pikkukoirulit Nooa ja Nano. Helsinki on kaupunki, jossa viihdyn aina todella hyvin. Sinne voisin jopa muuttaa.
 

KESÄKUU:
-Kummipoikamme pääsi ripille ja se oli meille kummeille tärkeä tilaisuus. Ajatella, mihin nämä vuodet ovat kuluneet. Nyt tämä sisareni poika on jo "iso mies". Juhlat onnistuivat hyvin. Tarjolla oli hyvää ruokaa ja kummitädin tekemiä kakkuja ja pikkuleipiä.
-Syntymäpäivilläkin olimme. Ystävämme järjesti puutarhassaan juhlat, jossa ei ruoka eikä juoma todellakaan päässyt loppumaan.


HEINÄKUU:
- Heinäkuun alussa on rakkaan tyttäreni syntymäpäivä.
- Naapurimme, hyvä ystävämme ja bändimme jäsen, järjesti puutarhassaan Blues Festivaalin, jonne hän oli kutsunut muusikko Joe Baddyn alias Jussi Raulamon esiintymään. Huikea blueslaulaja ja kitaristi, vei illan "kutsuvieraat" juurimusiikin syvimpään olemukseen. Jokainen nautti todella paljon. Ennen varsinaista pääesiintyjää oli meidän bändimme, TRAPin vuoro. Taisivat kuulijat meistäkin pitää, kun kukaan ei poistunut paikalta. 
- Kävimme mieheni kanssa Kaarinassa kuuntelemassa Skorpions yhtyettä, kun hän voitti liput kyseiseen konserttiin. Musiikkipitoinen kuukausi siis. Mitäpä olisi elämä ilman musiikkia, ei mitään. 
 

ELOKUU:
- Äitini täytti 90 vuotta. Pidimme hänelle pienen kahvitilaisuuden palvelutalossa, jossa hän asuu. Sisareni viettää syntymäpäiväänsä myös samana päivänä.
- Helsingissä olin taas muutaman päivän. Sinne menen aina mielelläni.
- Pubissa olimme taas kuuntelemassa musiikkia. Irlannin matkaa aloimme suunnittelemaan bändimme kanssa. Opintomatka Dubliniin, Irlantiin, siis tulossa. Mahtavaa.


SYYSKUU:
- Meille tuli mieheni kanssa 15 vuotta siitä kun meidät vihittiin. Halusin kutsua ystäviä meille juhlimaan tätä saavutusta. Saavutusta siinä mielessä, koska, kun mieheni sokeutui 10 vuotta sitten, elämämme muuttui täysin. Sen voi varmaan jokainen kuvitella mielessään, miten paljon kaikki muuttuisi, kun tuollainen tapahtuisi omalle kohdalle. Toisaalta, ei sitä osaa kyllä kuvitellakaan, ennen kun sen itse kokee. Ilta oli todella onnistunut. Hyvää ruokaa, kakkua, juotavaa ja tietysti hyvää musiikkia. Soittajia oli tupa täynnä. Onnea on omistaa ihania ystäviä.
- Rakas ystävämme ja koiramme Jassen "varaäiti", vietti syntymäpäiväänsä ja kävin häntä onnittelemassa. Marja, olet korvaamaton ystävä.


LOKAKUU:
- Lähdimme viettämään pitkää viikonloppua Dubliniin, Irlantiin, mieheni ja kahden ystävämme kanssa. Bändimme TRAP lähti siis opintomatkalle. Tavoitteena oli kiertää monta pubia ja kuunnella paikallisia trubaduureja, maistella irlantilaista olutta ja wiskiä ( siis miehet maistelivat wiskiä). Itse en juo wiskiä muuta kuin Irish coffeessa. Varasimme Airbnb:n kautta asunnon kolmeksi yöksi. Asunnon sijainti oli hyvä, joukkoliikenne toimi ja kaikki sujui muutenkin loistavasti. Seuraavan kerran pitää olla vaan hieman enemmän aikaa, niin ehtii nähdä vielä enemmän. Upea kaupunki, suosittelen.


MARRASKUU:
- Niskani alkoi taas oireilemaan ja piti käydä lääkärin pakeilla vähän piikillä.
- Olimme taas laulamassa Syntisen virsikirjan virsiä, seurakunnan tilaisuudessa.
- Sain tyttären ja vävyn pikkukoirat hoitooni meille.
- Musiikkiakin kävimme taas kuuntelemassa paikallisessa pubissa.


JOULUKUU:
- Tämä joulukuu on kuukausi jota en unohda koskaan. Tyttäreni sai pappisvihkimyksen Helsingin  Tuomiokirkossa. Tilaisuus oli todella juhlava ja äidille tietysti myös todella liikuttava. Tätä päivää olimme odottaneet ja vihdoinkin se koitti. Toivotan tyttärelleni onnea papin tehtävään. Vihkimyksen jälkeen oli tyttäreni ja vävyni järjestäneet pienen tilaisuuden, lounaan ja kakkukahvien merkeissä. Ikimuistoinen ja ihana päivä.
- Sairastuin flunssaan ja se on ollutkin sitkeää laatua. Nyt tammikuussa kun tätä kirjoitan, en ole vieläkään täysin flunssasta selvinnyt.
- Rakas koiramme Jasse täytti 11 vuotta. Jasse on vilkas ihana kaveri.

Yhteenvetona vuosi 2016 oli melko menevä ja täynnä tapahtumia. Näin matkakuumekroonikkona on aina ihana päästä matkustamaan. Tähän vuoteen mahtui kaksi upeeta reissua. Ensin Vietnamin lämpöön ja sitten syksymmällä tutustumaan Dubliniin, Irlantiin. Vaikka rakastan aurinkoa ja lämpöä ja uimista, on kaupunkikohteetkin tosi mukavia. Aina on mahtavaa tutustua uuteen kohteeseen. Seuraavaa lomaa odotellessa, onko se ensi syksynä, toivottavasti. Olisi kiva tutustua johonkin välimeren kohteeseen. Syksyllä kun matkustaa, niin välimeren kohteissakin on vielä silloin lämmintä.
Paljon kuului vuoteen myös ystävien syntymäpäiviä ja tietysti musiikkia. Musiikki kuuluu tärkeänä osana elämäämme. Mieheni soittaa kitaraa ja minä laulan. Tosin nyt joulukuussa alkanut flunssa on vienyt ääneni niin, että laulamisista ei ole tullut mitään. Toivottavasti ääneni palautuu normaaliksi. Olen jo vitsaillutkin, että minusta taitaa tulla blueslaulaja, jos ääneni ei palaudukaan entiselleen. Sillekkään ei sitten voi mitään. Otetaan asiat vastaan sellaisena kun tulevat, kun emme aina voi niihin itse vaikuttaa. Toivottavasti vuosi 2017 on yhtä tapahtumarikas kun vuosi 2016 oli.

tiistai 10. tammikuuta 2017

Joululahjoista ja joulusta


Pitkä aika on taas siitä, kun viimeksi olen blogiini mitään kirjoitellut. Sairastuin rajuun flunssaan  kuusi viikkoa sitten, jotenka joululeivonnaisten tekeminenkin jäi todella minimiin. Ajattelin, että on pakko yrittää tehdä muutama kakku ja saaristolaisleipä, vaikka en olisi oikein jaksanutkaan. Ystäviämme halusin muistaa pienillä leivonnaislahjoilla. Saamme vuoden mittaan niin paljon apua monessa asiassa ystäviltämme, että on kiva muistaa heitä edes vähän.


Tein muutaman pienen taatelikakun, jotka koristelin suklaalla ja talvisilla koristeilla. Saaristolaisleipä on aina mieleinen lahja. Mieluummin annan hyvää leipää, kuin jonkun kukkasen, joka kohta kuihtuu kuitenkin. Tänä vuonna lähetimme joulukorttejakin todella vähän. Koko joulu meni jotenkin ohi kaiken väsymyksen, kuumeilun ja flunssaisen olon kanssa. Perinteiset jouluruoat tietysti tein, mutta itselleni ei mikään ruoka maistunut oikein miltään. Painokin on laskenut viisi kiloa, joka on  todellinen yllätys. Ensi jouluna nautitaan toivottavasti taas kaikesta jouluun liittyvästä entiseen malliin.
Toivotan kaikille ihanaa vuotta 2017 jota olemme matkannut jo kymmenen päivää. Tästä se vuosi jatkaa kulkuaan. Otetaan kaikki ihanat asiat vastaan mitä tulee ja tietysti joskus ne vähän ikävämmätkin,  niitäkään emme pysty välttämään.