Meillä syötiin eilen, äitienpäivänä, mansikkakakkua. Paikalla oli poikani ja mieheni. Tyttäreni oli matkoilla miehensä kanssa, mutta Skype-puhelu pelasti äidin ikävän ja sain sitä kautta lämpimät äitienpäivä onnittelut. Omaa äitiä kävin onnittelemassa palvelutalossa, missä hän asustaa. Muistan kuinka oma äiti teki aikoinaan aina itse täytekakun äitienpäiväksi. Äitini teki todella herkullisia täytekakkuja ja kyllä niitä sitten syötiinkin.
Kakkupohja oli pieni gluteeniton pohja, jonka löysin pakasteestani. Meistä syöjistä kukaan ei kärsi keliakiasta, mutta ajattelin että siitä teen meille kakun. Tähän omaan äitienpäiväkakkuun laitoin täytteeksi vaniljavaahtoa ja mansikoita siivutettuina. Päälle kermapursotukset ja tietysti mansikkaa. Osan mansikoista kastoin sulatettuun suklaaseen. Vaikka tähän aikaan ei tietenkään saa vielä kotimaisia mansikoita, olivat nämä espanjalaiset todella herkullisen makeita. Laatukin oli hyvää, ei yhtään huonoa marjaa koko rasiassa. Kyllähän nykyään saa mansikoita varmaan läpi vuoden, mutta ne eivät aina maistu välttämättä miltään, vaikka hyvältä näyttävätkin. Näissä mansikoissa oli jo makuakin.
Mansikka on aina ollut minun suosikki marjani. Toivottavasti ensi kesänä tulee hyvä mansikkasato, että voi ostaa pakastimeen runsaan mansikkavaraston.
Mutta ennen kun saamme kotimaista mansikkaa, suosittelen maistamaan näitä ulkolaisiakin, minä ainakin pidin niistä kovasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti