Torstai aamuna heräsin virkeänä uuteen päivään. Tässä olen lähdössä aamiaiselle Hotel Kämpin ravintolaan. Aamiainen oli tietysti hotellin tason mukainen. Mistä tietää että on viiden tähden hotellissa, kun aterimet, sokerikot, kermakot ja kahvikannut ovat kaikki hopeaa. Ylellistä etten sanoisi. Nautimme aamiaisemme lasitetulla terassilla, mistä saimme samalla seurata kiireisiä kadulla kulkevia ihmisiä.
Pirteä tyttäreni valmiina viettämään laatuaikaa äitinsä kanssa. Mikä sen mukavampaa, kun saada olla yhdessä lapsensa kanssa. Meillä on aina hauskaa ja pidämme samoista asioista. Meillä ei ole tylsää koskaan. Ihana rakas tyttäreni.
Lounaspaikaksemme valitsimme thaimaalaisen, paikan nimi muistaakseni Tamarin. Paikka oli sisustettu tyylikkääksi, niin värien kuin koriste-esineidenkin osalta.
Kauniita yksityiskohtia oli siellä täällä. Tarjoilijat olivat pukeutuneet thaimaalaisittain ja sieltä olivat todennäköisesti kotoisinkin. Tarjoilu oli nopeaa ja erittäin ystävällistä. Suosittelen paikkaa kyllä kaikille, jotka pitävät thaimaalaisesta ruoasta.
Itse olen ensimmäisen kerran syönyt thaimaalaista ruokaa, kun olimme mieheni kanssa Phuketissa, Thaimaassa vuonna 2006. Valitsin lounaakseni kanaa hapanimeläkastikkeessa ja riisihän kuuluu tietysti aina thaimaalaiseen ateriaan. Kana ja kastike pysyi lämpimänä lämpökynttilän avulla. Ruoka oli todella herkullista ja maittavaa.
Kun olimme kierrelleet kaupoissa jonkun aikaa, oli aika iltapäiväkahvien ja tietysti sen kanssa piti saada jotakin ihanaa leivonnaista. Menimme Cafe Esplanadille, joka oli tietysti täynnä ihmisiä, niinkuin aina. Valitsin itselleni sacherkakku palan ja kupin kahvia. Tyttäreni halusi korvapuustin, joka on isoin mitä ikinä olen missään nähnyt ja kupin cappucinoa. Näillä sitten herkuttelimme, että jaksoimme taas jatkaa kiertelyä kaupungilla.
Olimme sopineet että tapaamme vävyni Katajanokalla. Hän odottikin meitä terassilla, mikä sijaitsee pienessä satamassa, missä oli upeita huviveneitä. Mikä ihanampaa, kuin päästä mereltä päin katselemaan upeata Helsinkiä.
Vävyni ilmoitti tyttärelleni ja minulle, että seuraavakin yö vietetään hotellissa, koska remontti heidän kodissaan on vielä kesken. Mutta nyt voi Nooa koirulikin tulla hotelliin mukaan. Hotel Kämpiin kun ei voinut koiraa viedä. Nooa oli silloin tyttäreni ystävällä yötä.
Vävy oli tilannut meille huoneen Hotelli Katajanokasta, siis entisestä vankilasta, josta on remontoitu hotelli. Vankilahan on suljettu jo vuonna 2002. Minulle iski kyllä hieman ahtaanpaikan kammo, koska vanhassa vankilassahan on sellit olleet todella pienet. Onneksi vävyni oli varannut meille huoneen, joka on todennäköisesti ollut ennen joku toimistotila eli siis oli kooltaan ihan normi hotellihuoneen kokoinen. Huoneeseen kuului jopa oma sauna. Käytävillä näky oli jotensakin ankea. Tosin, kun paikka toimi vankilana, käytävillä ei todellakaan ollut mitään kokolattiamattoja. Ulkolaisia turistejahan Hotelli Katajanokalla käy paljon, koska onhan se melkoista extremeä kun yöpyy entisessä vankilassa.
Nämä taotut kynttilänjalat olivat Jailbird ravintolassa, eristyssellin oven lähellä. Selli on jätetty alkuperäiseen kuntoon, mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti